Home Liikunta ja lajit Kehonhuolto

Kehonhuolto

by Ira Ikkala
Kehonhuolto

Moni liikuntaa aktiivisesti harrastava tai sitä työkseen tekevä tiedostaa varmasti, että hikiliikunnan lisäksi pitäisi tehdä myös kehonhuoltoa. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Voiko kehonhuolto olla muutakin kuin vain staattista venyttelyä? Ja miksi kehonhuolto on tärkeää niin aktiiviharrastajille kuin kuntoliikkujillekin?

Staattinen venyttely on se perinteisin kehonhuollon tyyppi.


Lähestytään asiaa konkreettisesti fysiologiselta kannalta. Treenatessa lihakset supistuvat. Supistuneet lihakset keräävät itseensä nestettä ja kuona-aineita. Kireät lihakset saattavat altistaa rasitusvammoille, venähdyksille ja loukkaantumisille. Kehon liikeradat jäävät vajaiksi, virheasennot lisääntyvät ja treeni ei enää kehitä. Lihaskireyden aiheuttamia vaivoja voivat olla esim. polvi-, lonkka- ja niskasäryt. Ja eihän se hikitreenaaminenkaan ole enää hauskaa, jos sinne ja tänne kolottaa eikä pysty tekemään liikkeitä oikein.
 
Kehonhuolto siis ehkäisee vammoilta, nopeuttaa treeneistä palautumista ja näin edistää parempiin treenisuorituksiin!
Ennen muinoin kehonhuolloksi ajateltiin riittävän staattisen venyttelyn. Mennään siis tiettyyn asentoon ja siellä sitten ollaan pitkään. Nykyään kehonhuollon käsite on laajentunut tarkoittamaan venyttelyn lisäksi esimerkiksi joogaa, pilatesta, putkirullausta, hierontaa…ja uusia tapoja huoltaa kehoa keksitään jatkuvasti.
 

  • Venyttely. Venyttelytekniikoita on monenlaisia, mutta yleisesti venyttely on joko dynaamista tai staattista. Dynaamisella venyttelyllä tarkoitetaan aktiivista venyttelyä johon sisältyy liikettä — lihas viedään venytykseen ja palautetaan joko heti alkuasentoon tai pidetään venytyksessä vain hetken aikaa (muutama sekunti). Staattisessa venytyksessä lihasta tai lihasryhmää venytetään asteittain liikkuvuuden rajoille. Venytystä pidetään tavallisesti 15-30 sekuntia ja toistetaan tarvittaessa.
  • Jooga. Joogalajeja on useita kuten hotjooga, ilmajooga, hathajooga ja astangajooga. Osa joogista on dynaamisempia ja osa rauhallisempia. esim. Yinjoogassa valtaosa asennoista tehdään istuen tai maaten ja niissä viivytään useiden minuuttien ajan. Yinjooga edistää muun muassa sidekudosten, nivelsiteiden ja nivelkudosten aineenvaihduntaa, liikkuvuutta ja energiansaantia.
  • Pilates. Pilateksessa vahvistetaan keskivartalon syviä lihaksia pilatesharjoitteiden avulla hengitykseen keskittyen. Tavoitteena on parantaa ryhtiä ja kehonhallintaa sekä vaikuttaa kehon lihastasapainoon vahvistamalla heikkoja ja pidentämällä kireitä lihaksia.
  • Putkirullaus (foamrolling). Foamrollerin käyttö perustuu sidekudoksen eli myofascian (myo =lihaskudos,  fascia=

    Putkirullia löytyy jos jonkinlaisia.


    sidekudoksinen verkko) käsittelyyn, mikä auttaa avaamaan kireitä lihaksia, pehmittämään pehmytkudosta sekä parantamaan verenkiertoa. Näin rullailun avulla voidaan parantaa liikkuvuutta.
  • Hieronta. Hieronta rentouttaa, venyttää ja lämmittää lihaksia sekä parantaa verenkiertoa – joka osaltaan auttaa palautumisessa ja lihasten huollossa. Myös erilaiset lämpö- ja kylmähoidot tai infrapunasaunassa käynti huoltavat kehoa.
  • Osteopatia. Osteopaatti hoitaa kehon nivelten ja pehmytkudosten toiminnallisia häiriö- ja kiputiloja.

 
Oli kehonhuolto sitten aktiivista eli itse suoritettua tai passiivista eli jonkun ammattilaisen kuten esim. hierojan suorittamaa, on olennaista SÄÄNNÖLLISYYS. Voisi sanoa, että kehonhuoltoa tulisi olla jopa yhtä paljon kuin treeniä! Keho tarvitsee huollon lisäksi myös riittävästi lepoa, monipuolista, terveellistä ravintoa sekä riittävästi nesteytystä (vettä) voidakseen kokonaisvaltaisesti hyvin.

0 comment
0

You may also like

Leave a Comment