Home Blogi Kuka on liikunta-alan ammattilainen?

Kuka on liikunta-alan ammattilainen?

by Kerttu-Liisa
Kuka on liikunta-alan ammattilainen?

Liikunta-alalla työskenteleviä ihmisiä on Suomessa varmaankin jotain 15 ja 30 000 välillä. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska minkäänlaista järjestäytymistä ei ole. Yritin kysellä asiaa Liikunta-alan ammattilaiset facebook-ryhmässä, mutta heikoin tuloksin. Minua kiinnosti ja kiinnostaa edelleen siis puhtaasti liikunta-alalla työskentelevien määrä. Syy tähän selviää myöhemmin, stay tuned 😉

 

Miten määritellään ”liikunta-alan ammattilainen”?

Edustan itse koulukuntaa, jonka mukaan ammattiin voi pätevöityä myös työn kautta. Jos saa elantonsa tai merkittävää sivutuloa liikunta-alalta, voi mielestäni sanoa olevansa liikunta-alan ammattilainen. On toki olemassa tiettyjä ammattiryhmiä, joissa koulutus on välttämätön (lääkäri, poliisi jne.), mutta näitä on loppujen lopuksi aika vähän. Jos on tehnyt jumppaohjausta kymmenen vuotta, tietää perusteet ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta (=osaa ohjata turvallisesti) ja vetää salit täyteen, voi mielestäni todellakin sanoa olevansa Ammattilainen.

Toista koulukuntaa edustavat luonnollisesti ne, jotka ovat saaneet kouluksen liikunta-alalle. Tällaisilla ihmisillä tuntuu usein olevan tarve nostaa itseään alustalle ja korostaa olevansa parempia ohjaajia tai enemmän ammattilaisia juuri koulutuksensa vuoksi. Varmasti heillä onkin usein enemmän syvyyttä tiedoissaan, mutta onko näillä tiedoilla esim. jumpan ohjaamisessa todella välttämätöntä tarvetta? Tarvitseeko venyttelytunnilla pudotella lihasten latinankielisiä nimiä tai selostaa vaikein (”ammattilaisen”) sanakääntein lihasten toimintaperiaatteita?

Fysioterapiaopinnoissa käydään läpi mm. ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa.

Kenen mielipide lopulta ratkaisee sen, koetko itsesi ammattilaiseksi? Onko tärkeintä saada arvostusta esimiehiltä, kollegoilta vai asiakkailta? Optimitilanteessa nämä kolme toki kulkevat käsi kädessä. 

Useimmissa ammateissa työtä ei tee parhaiten se, jolla on kattavimmat tiedot. Riittää, että tietää riittävästi ja osaa tarvittaessa hankkia lisätietoa – ja toisaalta pystyy rehellisesti myöntämään, jos ei tiedä jotain. Varsinkin asiakaspalvelutyössä, jota ryhmäliikunnan ohjaaminen mitä suurimmassa määrin on, on tärkeintä kohdata aidosti yleisönsä. Pidetyimpiä ovat ne ohjaajat, jotka paitsi vetävät ammattitaidolla tuntinsa, uskaltavat olla omia itsejään ja laittaa persoonansa peliin. Uskaltaisin väittää asiakkaan näkökulmasta olevan yksi hailee, mikä ohjaajan koulutustausta on.

 

Vaikuttaako koulutus mihinkään?

Jos ajatellaan liikunta-alan ”vapaita” ammatteja eli esim. jumpan ja muun ryhmäliikunnan ohjaamista, PT-hommia ja muuta valmentamista, ei koulutuksella tunnu olevan juurikaan painoarvoa myöskään työn saannin tai palkan suhteen. Millekään salille ei pääse ohjaushommiin pelkän CV:n perusteella, aina on annettava näytetunti. Jos osaat hommasi, liikunta-alalle pääsee heittämällä myös nollakoulutuksella. Tyypillisesti saleilla on kiinteät tuntipalkat, jotka ovat kaikille jotakuinkin samat. Palkassa näkyy erittäin harvoin koulutus- tai kokemuslisiä. Koulutuksia kyllä saa ja kannattaa käydä, mutta useimmiten ne joutuu maksamaan itse eikä lisäkouluttautuminen näy mitenkään palkassa.

Hupaisaa kyllä myöskään tuntien käyttöasteilla ei yleensä ole vaikutusta palkkaan. Sinänsä on siis se ja sama, vedätkö tunteja puolityhjille saleille vai ovatko tuntisi aina täynnä. Valitettavaa on, että osaavien työntekijöiden arvoa harvoin tunnistetaan johtoportaan taholta. Meidät ajatellaan ennemminkin lyhytaikaisena hyödykkeenä, koska uutta työvoimaa on suhteellisen helppo löytää. Laatu ja juuri se ammattimaisuushan tässä usein kärsii ja pikkuhiljaa kuntokeskuksen maine asiakkaiden keskuudessa kolhiintuu, jos henkilökunta vaihtuu vähän väliä. Olisi hienoa, jos päättävillä henkilöillä olisi myös aitoa kosketuspintaa suorittavaan portaaseen. Jos yrityksen johtaja esimerkiksi kävisi silloin tällöin itse jumpassa, hän ehkä hahmottaisi osaavan ohjaajan merkityksen eri tavalla.

 

Kannattaako liikunta-alalle kouluttautua?

Vaikka näkökulmastani liikunta-alan ammattilaiseksi voi päätyä monta eri kautta ja myös kouluttautumatta, en missään tapauksessa vastusta koulutusta – päinvastoin. Koulutuksesta on aina hyötyä. Jos suunnittelee pitkää ja ns. kokopäiväistä uraa liikunta-alalla, on aivan varmasti fiksua hankkia jonkinlainen alan yleispätevä perustutkinto. Sen päälle on sitten hyvä lähteä rakentamaan ja miettiä, mihin suuntaan haluaa lähteä uraa viemään.

Luokkatila odottaa innokkaita opiskelijoita.

Jos päätyö on jossain ihan muualla ja haluaa lähinnä ”harrastaa” jumpan ohjausta tai PT-hommia, ei laajempi kouluttautuminen ole mitenkään välttämätöntä. Varsinkin ohjaamista on vaikea oppia koulun penkillä, varmuus tulee tekemisen kautta. Suosittelisin mieluummin käyttämään ajan siihen, että käy mahdollisimman kattavasti muiden ohjaajien tunneilla ja yrittää sitä kautta imeä vaikutteita itseensä. Tärkeää on myös löytää oma tyyli: miten juuri Sinä vedät jumppaa? Muista ja uskalla olla oma itsesi, sillä pääsee pitkälle!

Hyvä puoli liikunta-alassa on se, ettei työ ole loppumassa. Vaikka virtuaalitunteja pusketaan tällä hetkellä kuluttajille lujaa, minun on hyvin vaikea uskoa niiden ikinä korvaavan edes puolta ”oikean” ohjaajan vetämistä tunneista. Ihmiset ovat myös koko ajan tietoisempia hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeydestä, joten asiakaspohja laajenee jatkuvasti. Väestön ikääntyessä erityisesti seniorikansalaisille suunnattujen liikuntapalvelujen kysyntä kasvaa. Ennustankin kehonhuollon, perusjumpan ja kuntosaliharjoittelun nousevan lähitulevaisuudessa aivan uuteen kukoistukseen tämän uuden/vanhan asiakaskunnan myötä!

 

0 comment
0

You may also like