Home Blogi "Jooga on ihan löysää.. ja vain naisille!"

"Jooga on ihan löysää.. ja vain naisille!"

by Jarno Harkonen

Näinkö se on? Kevyttä venyttelyä ja hengittelyä jota miesten tulisi kiertää kaukaa? Omakohtaisella kokemuksella voin sanoa että otsikko ei siis todellakaan pidä paikkaansa. Mutta onhan totuus se että näin ajattelevat monet edelleenkin. Ja vähän samansuuntaisesti myönnän itsekin ennen ajatelleeni, välttelin nimittäin tietoisesti joogaa todella pitkään. Osittain myös siksi, koska pidin sitä ”sellaisen henkisenä hössötyksenä” johon en halunnut näppejäni pistää.
jooga guru
Ei mulla ollut mitään hajua joogan eri muodoista, vaan kaikki mielestäni kuuluivat samaan kategoriaan: ”löysäilyä, jotain venyttelyä, sitten humistaan jotain ja ollaan henkisissä maailmoissa, vähän outoja tyyppejä ketkä sitä tekee”. Eihän moinen hömpöttely sopinut kun piti aina treenata vaan niitä ”kovimpia lajeja” ja olla se ”kova jätkä treeneissä”.. jep jep.
No jossain vaiheessa kuitenkin aloin käymään BodyBalance-tunneilla, jossa oli elementtejä Tai Chistä, joogasta ja pilateksestä. Tai Chihin olin itseasiassa jo tutustunut vanhan karatevalmentajani opettaessa sitä meille. Lisäksi karate-tyylisuunnassani harjoiteltiin paljon myös hitaita ja ”kauniita” hengitystekniikoita ja katoja. Joten Balance tuntui lajina varsin mukavalta ja se pelkäämäni henkisyys loisti poissaolollaan. Jossain vaiheessa aloin pohtimaan sitä, että haluan BodyCombatin rinnalle toisen Les Mills-lajin ja pohdinta oli tuolloin BodyPumpin ja BodyCombatin välillä.

Jumiin vai auki?

Pumpissa koin tuolloin saavani itseäni vähän liikaa jumiin ja halusin pitää kuitenkin huolta karate-aikoina hankitusta liikkuvuudesta. Toisaalta kaipasin myös jotain rauhallista omiin lajivalikoimiini, siispä päädyin BodyBalancen ohjaajakoulutukseen. Tätä valintaa en ole sen jälkeen katunut hetkeäkään, koska Balance oli minulle se juuri mitä tarvitsin. Koulutuksessa saimme pientä kosketusta joogaan, joten kipinä lajia kohtaan oli jo sytytetty.
Halusin myöhemmin kehittyä enemmän Balancen ohjaajana ja oikeasti ymmärtää miten jooga-asennot rakennettaisiin (kolmen päivän ohjaajakoulutuksen jälkeen jäi luonnollisesti vielä paljon opittavaa). Lisäksi minua kiinnosti se miten hengitystä käytettäisiin kunnolla. Niinpä päätin valita aikatauluihini sopivan joogatunnin Esport Centeriltä jossa jo silloin itsekin ohjasin tunteja. Päädyin sitten sattumalta (tai ehkäpä juuri tarkoituksella) Satu Tuomelan Flow jooga-tunnille.
BAM. Se oli siinä. Koukussa saman tien. Niin koukussa, että tällä hetkellä olen päätynyt joogaohjaajakoulutukseen (jossa enää jäljellä on lopputyö) ja olen aloittanut joogatuntien ohjaamisen. Ja jooga kuuluu muutenkin jatkuvasti omaan harjoitusohjelmaani. Kuinka siinä sitten niin kävi ja miten sille henkisyyden pelkäämiselle kävi?

Eikö se sitten ollutkaan vaan höpsöttelyä?

Ensimmäinen joogatuntini oli kaikkea muuta kuin helppo ja se oli kaikkea muuta kuin olin ajatellut. Tunti oli todella fyysinen, hiki virtasi valtoimenaan, ojentajat huusivat armoa punnerruksista ja mitä vielä??? No sitä, että ohjaajalla oli huumoria mukana ohjaamisessa ja siellä tunnilla sai hymyillä.. oikeasti! Sitten kun vielä tunnin kohokohtana päästiin ns. ”peak poseen” ja meikäläinen aloittelijana nousi ensimmäistä kertaa käsien päälle oli tunne mitä mahtavin. Tunnin teemana oli ns. Side Crow, eli tämännäköinen liike:
side crow
Olin kokenut jotain aivan uutta.. aikuisenakin vielä pääsi ns. leikkimään omalla keholla ja oppimaan jotain aivan uutta. Tämän jälkeen innostuin todella joogaamaan, ajattelin sitä kuitenkin enemmän fyysisenä ja hauskana harjoituksena (tai no aina ei ollut niin hauskaa, vaan piti päästellä myös kirosanoja tunnilla). Oli mahtavaa opetalla käsitasapainoiluja, päälläseisontoja ja käsilläseisontoja.. sekä kokea samalla vartalon ja varsinkin selkärangan avautuvat todella hyvin. Kävin paljon juuri Satun tunneilla, joka on aivan mahtava ohjaaja ja persoona.
Ainiin ja mitä vielä? Ne joogaajatkin olivat ihan normaalia porukkaa.

Voimasta rentouteen

Jälkikäteen ajateltuna omia harjoituksia eteenpäin vei todella paljon taas oma kilpailuvietti ja ”ego”.. ajattelin että ”PRKL kyllähän munkin on tohon päästävä” ja tein monesti juttuja voimalla, enkä tekniikalla. Voimaa löytyi sen verran että se korvasi sitä minkä tekniikassa jäin vajaaksi. Onneksi jossain vaiheessa havahduin siihen, että ehkä tänkin homman voi ottaa vähän rennommin, yhtenä vaikuttavana tekijänä oli pienoinen epäonnistuminen yhdellä jooogatunnilla:
Yritin kovasti tehdä erästä käsitasapainoilua siinä onnistumatta ja tästä turhautuneena nousin seisomaan ja käännyin takaseinää kohden.. samalla kirosin (ja varmaan koko maailman viha näkyi myös naamastani) V-alkuisen sanan, jonka takanani ollut nainen huomasi. Häntä tilanne alkoi huvittamaan suuresti ja siinä hetkessä tajusin oman tyhmyyteni ja aloin myös nauramaan tilanteelle. Tämän jälkeen tajusinkin vähän rentoutua ja aloin keskittymään vain omaan tekemiseeni ja siihen millä tasolla olin.. ei ollut enää niin kiire koko ajan sinne ylimmille tasoille (jonne kuvittelin jotenkin mystisesti nopeasti pääseväni).
Jotenkin samaan aikaan aloin oppimaan myös hengitykseen keskittymistä ja aloin saamaan joogasta myös aivan erilaista rentoutta ja energiaa myös arkeen. Myös opettajien alussa ”höpinöiltä” tuntuneet jutut alkoivat saada merkitystä.
Ja näin vissiin se Härkösen poikakin henkistyi ja hurahti 😉 …eli fyysisen harjoittelun kautta löysin myös henkistä rauhaa ja hyvää olo joogamaton päällä. Sinne mennessä ja poistuessa fiilis on kehossa ja päässä todella rauhaisa, myös todella raskaan harjoituksen jälkeen. Jooga on tuonut itselleni siis lisää myös henkistä hyvinvointia, vaikken siihen alussa ollenkaan uskonutkaan.

Miehet mars tunneille!

Niin ja mitä jooga fyysisyyteen tulee.. niin sitä kyllä todellakin löytyy jos sellaista haluaa. Toki joogassa on kymmenittäin eri tyylisuuntia: aina todella rauhallisesta Yin-joogasta lähtien, jossa ollaan pitkissä venytyksissä esim. 3-5 minuutin verran. Löytyy myös erilaisia opettajia ja koulukuntia, mutta tärkeintä on että jokaiselle löytyy jotain. Kaikki jooga ei ole samanlaista, vaan se on iso maailma mikä pitää sisällään paljon erilaisia harjoitusmuotoja ja koulukuntia. Mutta edelleen omin lajini on se ensimmäiseni: Vinyasa Flow jooga, jota voin varauksetta suositella kaikille. Niin ja sanoinko myös miehille?
Mielestäni jokaisen miehen tulisi nimenomaan harrastaa joogaa ja Flow jooga on yksi hyvä vaihtoehto fyysisyydestä tykkääville. Edut omalle kropalle ja sen hyvinvoinnille ovat kiistattomat.
Niin ja jos se ei vielä niin kiinnosta niin mainitsinko että joogatunneilla on yleensä 95-100% naisia? (Pakkohan se oli tämä kortti myös vetää esiin!) Ja että on olemassa nykyään myös esim. Sinkkujoogatunteja, joita itsekin tulen välillä pitämään! Itse ohjaan nyt joogaa uudessa Pranama-joogasalissa Kluuvin kauppakeskuksen yläkerrassa. Kaikki tunnit ovat ”Maksa mitä haluat”-periaattella ja minut löytää tällä hetkellä sieltä ohjaamasta tiistaisin lounasjoogaa, välillä keskiviikkoisin aamujoogaa ja välillä perjantaisin juuri tuolta Sinkkujoogasta 🙂
Ja jos vieläkin mietit että jooga on aika kevyttä niin voit kokeilla tästä videosta harjoitusta vaikkapa kotonasi. Tein eräänä päivänä yhdestä omasta Flow-harjoituksestani tuollaisen nopean Time Lapse videon.. eli n. 40min harjoitus on puristettu 5 minuuttin katselumuotoon. Enjoy:

Vieläkö on kysyttävää joogan keveydestä? 😉
Ps. Olen startannut foorumin puolelle tiuhempaan tahtiin päivittyvän treeniblogin, käy tutustumassa:
Jarno treeniblogi

0 comment
0

You may also like

Leave a Comment